Koronaepidemia on jatkunut Suomessa jo yli vuoden. Tilanne on muuttunut vuodenvaihteen jälkeen entistä epävarmemmaksi, kun koronamuunnokset ovat rantautuneet Suomeen rajojen heikon terveysturvallisuuden takia.

Potemkinin kylässä ovat kulissit jo murtuneet, mutta tästä huolimatta näyttelijät esittävät, että kaikki on hyvin; hybridistrategia on pyhä ja koskematon, mutta maailmalta saadut kokemukset osoittavat, että parempikin vaihtoehto on olemassa.

Aggressiivinen tukahduttaminen on edelleen paras keino palata normaaliin mahdollisimman nopeasti.

Koronatestauksesta on puhuttu Suomessa ja muualla aina siitä asti, kun SARS-CoV-2 levisi Kiinan Wuhanista vuoden 2019 loppupuolelta muualle maailmaan. Alkuvaiheessa testauksen keskeistä merkitystä ja yhteyttä koronaepidemian hallitsemiseksi ei ymmärretty tai tunnustettu, mutta jo yli vuoden kestänyt pandemia on opettanut yhtä jos toista testauksen merkityksestä vakavien tartuntautien hallinnassa. Kaikenlainen testaus ei ole normaaliaikoina mielekästä, mutta sota-ajat ovat erilaiset: testaus tuottaa kallisarvoista informaatiota.

Hallitus omaksui viime vuoden toukokuussa hybridistrategiaksi kutsutun lähestymistavan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Usein on puhuttu, että hybridistrategia olisi joukko keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta hybridistrategiassa ei ole selkeästi määriteltyjä tavoitteita. Ja tavoitteiden puuttuminen tekee hybridistrategian arvioinnista hyvin vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

Hallituksen poukkoileva hybridistrategia on johtanut uusien rajoitus- ja sulkutoimien aaltoon, jossa valtakunnalliset ja alueelliset rajoitustoimet eivät ole sidottuja tarkkarajaisiin ja selkeisiin tavoitteisiin. Hybridistrategian luoma koordinaatiokaaos maksaa aikaa, rahaa ja terveyttä.

Hallitus ei ole onnistunut saamaan aikaan tehokkaita toimia rajojen terveysturvallisuuden parantamiseksi, vaikka aikaa toimien suunnittelulle ja lainsäädäntöpohjan varmistamiseksi on ollut kuukausitolkulla. Koronavirus ei odota sitä, että tärkeimmät rajatoimet – erityisesti pitävät karanteenit maahan saapuville – saadaan päivitettyä maailmanlaajuisen pandemian edellyttämälle tasolle.

Koronarokotteiden nopea kehittäminen on lääketieteellinen ihme, mutta rokotteet eivät toistaiseksi ole koronapandemian ratkaisukeino. Rokotteet tukevat pidemmällä aikavälillä muita puolutuslinjoja, mutta ovat riittämätön toimenpide tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja rajojen terveysturvallisuuden vahvistamiseksi nyt.