Karanteenitoimissa ja -viestinnässä on vielä parantamisen varaa
Karanteeni- ja eritystoimien puutteet ovat johtaneet Suomessakin lukuisiin jatkotartuntatapauksiin, jonka lisäksi ne muodostavat varsinkin muuntovirusten levitessä erityisen ikäviä tilanteita kontaktien jäljittämisen kannalta. Tärkeä keino helpottaa epidemiatilannetta on toimeenpanna parempia karanteeni- ja eritystoimia.
Hybridistrategian tavoitteet ovat hyödyttömiä
Hallitus omaksui viime vuoden toukokuussa hybridistrategiaksi kutsutun lähestymistavan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Usein on puhuttu, että hybridistrategia olisi joukko keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta hybridistrategiassa ei ole selkeästi määriteltyjä tavoitteita. Ja tavoitteiden puuttuminen tekee hybridistrategian arvioinnista hyvin vaikeaa ellei peräti mahdotonta.
Koronan pysäyttäminen on edelleen hyvä – ellei jopa paras – polku takaisin arkeen
Suomen lukkiutuminen hybridistrategiaan maksaa aikaa, rahaa ja ihmishenkiä. Koordinaatiokaaos ei helpota tilannetta, kun kaikkien päätösten tueksi vaaditaan “varmaa” tietoa siitä, mitä joskus tulevaisuudessa tapahtuu. Nyt on parasta toivoa, että rokotukset etenevät kesää kohti valonnopeudella.
Koronamuunnoksia ei saa päästää Suomeen
Koronavirus muuttuu kaiken aikaa sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Koronamuunnosten kehittyminen varsinkin niillä alueilla, joissa on ollut paljon tartuntatapauksia ja osa ihmisistä on ainakin osittain vastustuskykyisiä koronavirustaudille, on huolestuttava kehityskulku. Muuntovirusten nopea leviäminen ympäri maailmaa on merkki siitä, kuinka tärkeä tekijä epidemianhallinnan kannalta rajojen terveysturvallisuus on.
Suomen pitää eliminoida koronavirustauti
Koronaepidemia on jatkunut Suomessa jo pian yli vuoden. Hybridistrategia rokotteineen ei takaa koronavapautta kesään mennessä, vaikka vaihtoehto – koronavirustaudin ja sen taudinaiheuttajan eliminaatio – on ollut koko ajan tarjolla. Rokotteet ovat tärkeä lisä, mutta ne eivät pelasta tulevaa kevättä.
Puutteellista koronaviestintää paikataan vapaaehtoisvoimin
Koronaepidemian aikana on noussut esille, kuinka tärkeää johdonmukainen ja selkokielinen viestintä on suuren epävarmuuden keskellä. Suomessa vapaaehtoisverkostot ovat kantaneet kortensa kekoon tarjotakseen ajankohtaista tietoa ja pyrkineet täydentämään viranomaistarjontaa.