Koronatestauksesta on puhuttu Suomessa ja muualla aina siitä asti, kun SARS-CoV-2 levisi Kiinan Wuhanista vuoden 2019 loppupuolelta muualle maailmaan. Alkuvaiheessa testauksen keskeistä merkitystä ja yhteyttä koronaepidemian hallitsemiseksi ei ymmärretty tai tunnustettu, mutta jo yli vuoden kestänyt pandemia on opettanut yhtä jos toista testauksen merkityksestä vakavien tartuntautien hallinnassa. Kaikenlainen testaus ei ole normaaliaikoina mielekästä, mutta sota-ajat ovat erilaiset: testaus tuottaa kallisarvoista informaatiota.

Globaalin koronapandemian aikana laajamittaisen testauksen merkitys on vähitellen ymmärretty. Siinä, missä vielä pandemian alkuaikoina testiin ei päässyt edes oireisena, nykyisin ajatus on muuttunut monissa maissa siihen suuntaan, että jopa altistuneet ohjataan testiin niin sanotusti varmuuden vuoksi.

Koronatestaamisen regiimi nojaa edelleen vahvasti terveydenhuollon piirissä tehtävään ammattimaiseen testaukseen, mutta ehkä varsinkin exit-strategiaa on syytä täydentää jonkinlaisella säännöllisen, laajan ja nopean väestötestaamisen mallilla, jonka yhtenä kivijalkana voisivat olla maallikoiden itse tekemät pikatestit kotona ja työpaikoilla.