Koronavirus muuttuu kaiken aikaa sattumanvaraisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Koronamuunnosten kehittyminen varsinkin niillä alueilla, joissa on ollut paljon tartuntatapauksia ja osa ihmisistä on ainakin osittain vastustuskykyisiä koronavirustaudille, on huolestuttava kehityskulku. Muuntovirusten nopea leviäminen ympäri maailmaa on merkki siitä, kuinka tärkeä tekijä epidemianhallinnan kannalta rajojen terveysturvallisuus on.

Koronaepidemia on jatkunut Suomessa jo pian yli vuoden. Hybridistrategia rokotteineen ei takaa koronavapautta kesään mennessä, vaikka vaihtoehto – koronavirustaudin ja sen taudinaiheuttajan eliminaatio – on ollut koko ajan tarjolla. Rokotteet ovat tärkeä lisä, mutta ne eivät pelasta tulevaa kevättä.

Koronaepidemian aikana on noussut esille, kuinka tärkeää johdonmukainen ja selkokielinen viestintä on suuren epävarmuuden keskellä. Suomessa vapaaehtoisverkostot ovat kantaneet kortensa kekoon tarjotakseen ajankohtaista tietoa ja pyrkineet täydentämään viranomaistarjontaa.

Koronavirusvariantit leviävät Euroopassa huolestuttavalla nopeudella. B.1.1.7-variantti on levinnyt jo ympäri Eurooppaa ja muun muassa Irlannin joulukuun alun suhteellisen rauhallinen tilanne on eskaloitunut nopeasti. Suomen rajojen terveysturvallisuustoimet laahaavat perässä ja uuden variantin laajamittainen leviäminen Suomessa ei ole enää poissuljettu skenaario.

Suomessa on todettu jo parikymmentä Iso-Britanniassa ensimmäisen kerran sekvensoidun B.1.1.7-koronaviruslinjan infektiota. Niiden ilmestyminen ei ole yllättävää, kun huomioidaan rajojemme valitettavan heikko terveysturvallisuustilanne. Vain rajaturvallisuutta merkittävästi parantamalla – ja maan sisällä tukahduttamalla – voimme päästä takaisin tavanomaiseen arkeen.

Koronajoulun ei pitäisi yllättää ketään. Hybridistrategiaa on pitkin syksyä päivitetty ja toisen aallon uhkaa vähäteltiin jo alkusyksystä, jonka vuoksi muun muassa matkustusrajoituksia ja alueellisia liikkumissuosituksia ei ole saatu etukenossa asetettua. Hybridistrategia pilasi joulun.