Turkistarhojen terveysturvallisuus on varmistettava

Valtaosa vaarallisista tartuntataudeista on eläinperäisiä ja useimmat niistä saavat alkunsa luonnonvaraisista eläimistä. Zoonoosit eli eläimistä ihmisiin ja ihmisistä eläimiin tarttuvat taudit ovat osa ihmisen evoluutiohistoriaa, mutta viimeisen sadan vuoden aikana uusien eläinperäisten tartuntatautien uhka on kasvanut huimasti kuljetus- ja liikenneyhteyksien kasvun myötä.

Ihmiset ja eläimet ovat olleet vuorovaikutuksessa satojatuhansia vuosia, jonka takia myös eläinperäiset taudit aina ebolasta koleraan ovat olleet osa yhteistä historiaamme. Väestönkasvu, ilmastonmuutos, metsäkato, biodiversiteetin väheneminen ja ihmisten halu ja tarve kasvattaa, jalostaa ja myydä erilaisia eläimiä muuttavat suhdettamme eläimiin. Emme ymmärrä, kuinka paljon toimintamme vaikuttaa luontoon, jonka vuoksi on syytä nöyryyteen ja varovaisuuteen.

Samaan aikaan muun muassa kansainvälinen kauppa, pinttyneet kulttuuriset tavat, teollinen eläintuotanto, salakuljetus ja kulutuskeskeisyys vaikuttavat eläinsuhteeseemme. Koronavirustaudin leviämisen alkuvaiheessa muurahaiskävyn arvioitiin todennäköisesti vaikuttaneen koronavirustaudin siirtymiseen ihmiseen [1]. Ne ovat myös maailman salakuljetetuin eläinlaji.

Kasvavat pitkän matkan kuljetus- ja liikenneyhteydet alueilta toisille voivat johtaa uusien aggressiivisten tartuntatautien nopeaan leviämiseen ympäri maailmaa. Koronavirustaudin ennennäkemättömän nopea leviäminen on valitettava muistutus siitä, miten nopeasti uusi tartuntatauti voi levitä, jos ihmisverkostojen välisiä yhteyksiä ei nopeasti väliaikaisesti katkaista. Pandemian nopea leviäminen verkottuneesta Kiinasta, jonka yli 1,4 miljardista asukkaasta melkein 1,3 miljardia asuu tiheästi Itä-Kiinan meren rannikolla, ei ole yllättävää.

Mitä kauemmin koronavirus kiertää ihmisten keskuudessa, sitä todennäköisempää on, että se löytää uuden eläinisännän. Eläinisännästä se voi puolestaan palata pahimmassa tapauksessa hieman muuntuneena takaisin ihmiseen. Uutta koronavirusta (ja muita koronaviruksia) on tavattu tähän mennessä muun muassa kissoissa, koirissa, kultahamstereissa, freteissä ja minkeissä. Tietokonemallinnus osoittaa, että jopa rusakot, jänikset, lampaat, vuohet ja lehmät voivat olla vaarassa, mutta kokeellista tutkimusnäyttöä ei vielä ole. Näytön puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, että huoleen ei olisi syytä – mitä aikaisemmin taudin pysäyttämiseksi toimitaan, sitä pienemmiksi kustannukset jäävät.

Kesäkuusta alkaen Tanskassa on tavattu yli 200 minkkitarhoihin liittyvää koronavirustartuntaa. Keväällä Tanskassa tapettiin yli puoli miljoonaa minkkiä koronatartuntojen pelossa. Minkkitarhoihin liittyviä infektioita on havaittu myös muun muassa Hollannissa ja Espanjassa, mutta ei toistaiseksi Suomessa.

Tanskan minkkitarhoissa tavatut tartunnat on olleet erityisen huolestuttavia. Tanskassa on havaittu koronaviruksen tarttuneen sairastuneista minkeistä ihmisiin, jonka lisäksi Pohjois-Jyllannissa on tavattu uusi koronaviruksen muunnos. Tanskassa on havaittu useita koronavirustaudin muunnoksia, mutta eräs erityinen muunnos, jota kutsutaan nimellä “klusteri 5”, on herättänyt suurta huolta.

Tanskalaisviranomaiset määräsivät marraskuun alussa lähes 17 miljoonaa minkkiä lopetettavaksi ja peruivat käskyn sekaannuksien vuoksi, mutta jopa 10 miljoonaa minkkejä oli ehditty tappaa tarhaajien jatkaessa varotoimia. Tanskan maatalousministeri erosi minkkifiaskon vuoksi 18. marraskuuta. Päätöksille haetaan lainsäädäntöpohjaa, mutta tämän lisäksi tanskalaiset lainsäätäjät haluaisivat kieltää minkkitarhauksen ainakin vuoteen 2022 asti. Tämän lisäksi paikallisviranomaiset käynnistivät rajut sulkutoimet, jotka vaikuttavat lähes 300 000 ihmisen elämään.

Eräät kotieläimet, luonnonvaraiset ja tarhatut eläimet voivat pahimmassa tapauksessa muodostua koronaviruksen eläinperäisiksi säilömöiksi, josta tauti voi eläimiin levitessään palata ihmisiin. Suomessa eläinlääkintähuolto toimii pääsääntöisesti hyvin verrattuna moniin muihin maihin, mutta poikkeusoloissa ripeän toiminnan merkitys korostuu. Suomessa on jo aloitettu minkkien koronatestaus, mikä on hyvä alku eläinreservuaariuhan vähentämiseksi.

Koronavirustaudin leviämisen kannalta ihmisten väliset tartunnat ovat avainasemassa, mutta viruksen ja sen taudin luonteen vuoksi ihmisestä eläimeen ja eläimestä ihmiseen tapahtuviin tartuntoihin on suhtauduttava vakavasti. Tätä asiaa on tutkittava, koska muutoin tauti voi pahimmassa tapauksessa palata ihmisiin eläinreservuaarin kautta.

Eläinten rooli koronavirustaudin leviämisessä on tässä vaiheessa arvioitu vähäiseksi, mutta muun muassa Tanskan valitettava tapaus osoittaa, että eläinreservuaarin riski on olemassa ja lopulta kokonaiset elinkeinot voivat olla vaarassa.

Epidemiaan liittyvien moninaisten epävarmuuksien vuoksi Suomen eläin- ja turkisteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi koronavirustauti on pyrittävä tukahduttamaan mahdollisimman nopeasti.

Eläinten terveysturvallisuus on osa ihmisten hyvinvointia.