Koronapandemia voi käynnistää matkailun uuden aikakauden
Koronapandemia on ravistellut matkailu- ja majoitusalaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Massaturismille tuli hyvin nopea pysäys vuoden alussa ja esimerkiksi Lapissa monet yrittäjät keskeyttivät vastuullisesti toimintansa kesken parhaan matkailusesongin asiakkaitaan suojellakseen.
Tilastot osoittavat, että maaliskuusta alkaen koko maan matkailu on ollut jatkuvassa kriisitilassa. Tärkeimmät toimialan indikaattorit maalis-syyskuulta ovat karmaisevaa luettavaa. Yritykset, jotka ovat osa matkailu- ja majoitusalan arvoketjua, ovat kärsineet pahoin koronapandemian vuoksi. Valtio ei ole onnistunut matkailu- ja majoitusalan yrityksiä juurikaan tukemaan, vaikka valtioneuvoston työryhmän raportissa ehdotettiin jo toukokuussa matkailuyrityksille kohdennettua tukipakettia. Kustannustuki, joka on suunnattu lähinnä pienyrityksille, ei pelasta suurempia toimijoita, jotka ovat toimialan klusterien tärkeimpiä toimijoita.
Koronapandemia ei näytä pysähtymisen merkkejä. Tilanne on varsinkin Euroopassa ja Venäjällä – Suomen tärkeimmillä markkinoilla – erittäin vaikea. Japanista ja Kiinasta matkaavia on vaikea saada Suomeen lähtömaiden erittäin tarkkojen terveysturvallisuustoimien vuoksi. Lapin matkailun talvikausi on ulkomaisten matkaajien osalta menetetty ja tällä vauhdilla keväästä ei ole tulossa sen parempi.
Eri maiden vaihtelevat rajoituskäytännöt ja epävarma epidemiatilanne vaikuttavat matkailuhalukkuuteen, minkä vuoksi suomalaisten matkailu- ja majoitusalan yritysten liiketoimintasuunnittelu on Suomen alati muuttuvien käytäntöjen vuoksi hankalaa. Edes Lapin matkailukuplaa tukevia toimia ei ole hallitus saanut aikaiseksi - ehdotetuista tartuntatautilain muutoksista puhumattakaan.
Matkailu- ja majoitusala on 2000-luvun syvimmässä kriisissä. Kukaan ei tiedä, milloin pandemia päättyy ja samaan aikaan hallituksen poukkoileva hybridistrategia vailla tukahduttamistavoitetta johtaa koko toimialan pitkittyneeseen epävarmuuteen ja kärsimykseen. Kotimaanmatkailijat eivät kykene yksin pitämään moninmutkaisten arvoketjujen muodostamaa elinkeinoa pystyssä.
Vaihtelevat turvallisuuskäytännöt aiheuttavat kaikissa matkailijoissa epävarmuutta. Ohjeistuksien, suositusten, pakkojen ja ehtojen sillisalaatti johtuu siitä, että kukaan ei ole ottanut omistajuutta koronaepidemian kitkennästä Suomessa. Kaikki haluavat siirtää vastuun toisaalle, minkä vuoksi kukaan ei kanna vastuuta mistään. Elinkeinoelämä ei ole puolestaan onnistunut yhdistämään voimiaan, vaan mukaillut ristiriitaisia viranomaistoimia ja ehdottanut poikkeusjärjestelyjä tarkastelematta kokonaiskuvaa. Tämä malli ei ole kestävä.
Matkailu- ja majoitusalan on pakko ryhtyä itse toimeen, yhdistää voimansa ja toimia johdonmukaisesti. Kaikkien alan toimijoiden on syytä sitoutua samanlaisiin lähtökohtiin ja ottaa asiakkaat mukaan kehittämään virusvapaata matkailua. Toimialan on lopetettava lyhytjänteinen ajattelu ja luotava visio virusvapaasta matkailusta virusvapaassa Suomessa.
Tämä jos mikä osoittaisi, että matkailu on turvallista ja Suomeen kannattaa tulla. Vision on katettava koko matkailupolun aina lähtöpisteestä saapumispisteeseen ja takaisin lähtöpisteeseen. Matkailu- ja majoitusalan tärkein tehtävä on vähentää matkailuun liittyvää epävarmuutta, ja ainut keino tähän on pyrkiä kohti virusvapaata Suomea, jossa virus pysäytetään rajoille niin, että Suomessa oleilu ja toimiminen on mahdollisimman vapaata.
Matkailu- ja majoitusala ei pysty yksin muuttamaan Suomen koronastrategiaa, mutta se voi kasvattaa sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden turvallisuudentunnetta ja matkailuhalukkuutta omin voimin. Matkailu- ja majoitusalan parhaat osaajat on syytä pikimmiten saattaa samaan pöytään sopimaan yhteisestä strategiasta ja pelisäännöistä, joiden avulla toimiala voi varmistaa matkailualan tulevaisuuden koronapandemian aiheuttamassa mahdollisesti pitkäänkin kestävässä maailmanlaajuisessa kriisissä..
Uusia liiketoimintamalleja, joihin voivat kuulua muun muassa pitkäaikaisten etätyöläisten ja kokonaisten yritysten majoittaminen, on syytä kehittää nopeasti. Tässä tilanteessa parasta ratkaisua ei tiedä kukaan, mutta yritysten, työpaikkojen ja vuosikymmenten aikana tehdyn kovan työt tulokset pitää yrittää mahdollisimman nopeasti pelastaa päämäärättömän hybridistrategian kourista.
Vanhaan paluu ei ole Suomen nykystrategian avulla mahdollista pitkään aikaan, minkä takia toimialan on syytä ajaa koronaepidemian tukahduttamista Suomessa sekä toimialan että työpaikkojen säilyttämisen vuoksi.
Kirjoitettu yhdessä lääketieteen tohtori Esa-Pekka Pälvimäen kanssa.