Talvi on tulossa: Koronaepidemian pysäyttäminen on paras ratkaisu
Jo yli puoli vuotta jatkunut koronaepidemia on aiheuttanut Suomessa pelkoa, surua, ahdistusta ja jopa epätoivoa. Tautiin on sairastunut pian yli 40 miljoonaa ihmistä ja siihen on menehtynyt yli miljoona ihmistä. Koronavirustautiin sairastuneet ovat kertoneet taudin jättämistä pitkittyneistä jälkioireista. Ihmiset tuntevat voimattomuutta, elinkeinoelämä kärsii ja näköalattomuus valtaa mielet.
Koronapandemia on maailmanlaajuinen kriisi mutta sen välitön torjunta ja jälkihoito maksavat suuria summia. Pandemian hintalappua voi vain arvailla, mutta maltillisimmatkin arviot ovat hurjia. Puhutaan triljoonista euroista. Triljoona on valtava luku: 1 ja perässä 12 nollaa.
Monet ovat ymmärrettävästi huolissaan pandemian sivuseurauksista: työttömyydestä, kasvavasta köyhyydestä, eriarvoisuuden kasvusta ja elinkeinoelämän rapautumisesta. Monet tiedemiehet ovat myös päätyneet kylmäävään arvioon näin talven kynnyksellä: luonnollista sairastamalla hankittua laumasuojaa ei voi saavuttaa, riskiryhmiä ei voida luotettavasti suojella ja virus voi aiheuttaa sairastuneille pitkäaikaisia terveysongelmia.
Myös Suomeen on levinnyt vaarallinen myytti. Sen mukaan epidemiaa on hoidettu terveys edellä ja nyt olisi aika palata mahdollisimman lähelle normaalia. Tutkimus ei kuitenkaan tue vastakkainasettelua: ihmiset ovat huolissaan ja rajoittavat toimintaansa vapaaehtoisesti, kun vaarallinen taudinaiheuttaja leviää eri puolilla Suomea. Ihmiset eivät ole tyhmiä, vaan ottavat tartuntariskit eri tavoin huomioon arjessaan.
Tämä näkyy myös Suomessa. Koronaepidemia on leikannut kotitalouksien kulutusta, kasvattanut säästämisastetta ja aiheuttanut taloudellista epävarmuutta. Pandemian riehuessa ihmiset ovat huolissaan; rajoitustoimet tulevat monissa maissa jälkijunassa eli ihmiset ovat jo ennakoineet tulevaa ja vähentäneet taloudellista toimintaansa. Kuluttajat ovat nyt säästöliekillä siitä huolimatta, että jotkut kehottavat palaamaan normaaliin, koska eivät halua sairastua tai sairastuttaa muita.
Suomen epidemiatilanteella on merkittävä rooli ihmisten halukkuuteen palata normaaliin arkeen. Epidemiatilanne vaikuttaa myös kaikenlaiseen kuluttamiseen; matkailuun, ravintoloissa käyntiin, kulttuuririentoihin ja moneen muuhun tilanteeseen, jossa ihminen on kontaktissa muihin. Maailmanlaajuiset kokemukset osoittavat, että tie kohti normaalia on pitkä ja kivinen varsinkin, jos se tapahtuu valmistautumatta, nopeasti ja ilman selkeitä askelmerkkejä.
Maiden välinen koronavertailu on hyvin vaikeaa, eikä kerro koko totuutta. Eri maat eivät ole yhteismitallisia, mutta joitakin yhtäläisyyksiä niiden väliltä on löydettävissä. Vietnamin, Japanin, Etelä-Korean ja Uuden-Seelannin esimerkki osoittaa, että määrätietoinen taistelu epidemian tukahduttamiseksi on paras keino suojella rahat ja henki. Meidän ei pidä sortua uskomaan, että tilanteesta helpoin tie ulos olisi pitkällä tähtäimellä paras.
Talvi on tulossa. Meidän pitää valmistautua, parannettava juoksua ja kirkastettava kansalliset tavoitteet yhteiskuntamme suojelemiseksi.