Suomen koronastrategiaa ollaan kovalla tohinalla päivittämässä. Samaan aikaan deltamuunnos leviää ärhäkästi varsinkin nuorten ja rokottamattomien keskuudessa. Rokotukset kuitenkin etenevät ja paineet rajoitustoimista luopumiseksi ovat kasvaneet. Onko tukahduttaminen enää mahdollinen tai mielekäs lähestymistapa?

Koronamuunnosten “yllättävä” yhteisöleviäminen aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia hybridistrategian testaa, jäljitä, eristä -toimintamallille, jonka vuoksi odotettavissa on taas uusien rajoitustoimien aalto. Näin on toimittu tähänkin asti ja tullaan toimimaan niin kauan, kunnes hallitus asettaa nollatavoitteen ja/tai ihmisiä onnistutaan rokottamaan riittävä määrä väestöimmuniteetin saavuttamiseksi. Taudin leviäminen väestöimmuniteetin saavuttamiseksi ei ole mielekäs vaihtoehto.

Koronavirusvariantit leviävät Euroopassa huolestuttavalla nopeudella. B.1.1.7-variantti on levinnyt jo ympäri Eurooppaa ja muun muassa Irlannin joulukuun alun suhteellisen rauhallinen tilanne on eskaloitunut nopeasti. Suomen rajojen terveysturvallisuustoimet laahaavat perässä ja uuden variantin laajamittainen leviäminen Suomessa ei ole enää poissuljettu skenaario.

Suomessa on todettu jo parikymmentä Iso-Britanniassa ensimmäisen kerran sekvensoidun B.1.1.7-koronaviruslinjan infektiota. Niiden ilmestyminen ei ole yllättävää, kun huomioidaan rajojemme valitettavan heikko terveysturvallisuustilanne. Vain rajaturvallisuutta merkittävästi parantamalla – ja maan sisällä tukahduttamalla – voimme päästä takaisin tavanomaiseen arkeen.

Lapin matkustuskupla ei välttämättä pelasta matkailualaa, mutta se voi oikein toteutettuna olla esimerkki turvallisesta matkailusta koronapandemian aikana.

Rahat ja henki eivät ole ristiriidassa keskenään.