Pikatestausmahdollisuuksien laajentaminen kansalaisten arkiseen käyttöön on aihe, josta ei ole Suomessa toistakseksi juurikaan keskusteltu. Monissa maissa, kuten Itävallassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja tietyissä Yhdysvaltain osavaltioissa, pikatestausta on tarjolla myös maallikoille kotikäyttöön.

Myös Suomessa pikatestauksen laajentamista maallikkokäyttöön tulee vakavasti harkita, kun pikatestausteknologia jatkuvasti kehittyy ja erilaisia uusia pikatestausmalleja ja -strategioita on eri puolilla maailmaa jo käytössä.

Hallitus omaksui viime vuoden toukokuussa hybridistrategiaksi kutsutun lähestymistavan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Usein on puhuttu, että hybridistrategia olisi joukko keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta hybridistrategiassa ei ole selkeästi määriteltyjä tavoitteita. Ja tavoitteiden puuttuminen tekee hybridistrategian arvioinnista hyvin vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

Suomen lukkiutuminen hybridistrategiaan maksaa aikaa, rahaa ja ihmishenkiä. Koordinaatiokaaos ei helpota tilannetta, kun kaikkien päätösten tueksi vaaditaan “varmaa” tietoa siitä, mitä joskus tulevaisuudessa tapahtuu. Nyt on parasta toivoa, että rokotukset etenevät kesää kohti valonnopeudella.

Koronavirusstrategioiden välillä on eroja. Suomi on menestynyt tähän asti suhteellisen hyvin. Miltä hybridistrategian ohjaaman Suomen tulevaisuus näyttää lyhyellä aikavälillä?

Koronaviruspandemia on yllättänyt hallituksen ja viranomaiset toistuvasti, mutta tähän on yksinkertainen syy: selkeiden tavoitteiden puuttuminen johtaa toistuviin yllätyksiin.