Koronaepidemian nopea pysäyttäminen säästää sekä rahaa että ihmishenkiä

Suomi on ollut koronaepidemian kourissa yli puolen vuoden ajan. Taudin leviäminen jatkuu. Taudin leviäminen vaarantaa sekä yhteiskunnan että talouden. Vuosien 1918-1920 espanjantaudista saatu oppi on, että mitä nopeammin uusi epidemia saadaan kuriin, sen parempi kaikille. Emme voi ottaa riskiä, että seuraava tautiaalto – espanjantaudissa niitä oli neljä – osoittautuu edellistä pahemmaksi.

Ruotsin koronastrategia on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. Ruotsissa on keskitytty taudin leviämisen hidastamiseen laumasuojan saavuttamiseksi, mutta samaan aikaan maan koronakuolleisuus on monia tiukemman linjan maita huomattavasti korkeampi. Koronavirustautiin on Ruotsissa sairastunut lähes 135 000 ja kuollut melkein 6 000 ihmistä. Ajatus siitä, että Ruotsissa olisi jo saavutettu riittävä laumasuoja, koska monet tartunnan saaneista ovat oireettomia, ei kestä lähempää tarkastelua.

Lähes kaikki ne maat, jotka ovat suhtautuneet koronavirustautiin ennakoivalla varovaisuudella, ovat onnistuneet painamaan tartuntatapaukset lähelle nollaa. Rajavalvonta, tiukat karanteeni- ja eristystoimenpiteet, kokoontumisrajoitukset, aktiivinen riskiviestintä ja laajamittainen maskinkäyttö ovat olleet onnistujamaiden työkalupakissa.

Ruotsin koronastrategia epäonnistui, mutta tämän lisäksi maan lähestymistapa todennäköisesti vaikutti monien muiden maiden suhtautumiseen. Johan Giesecken ja Anders Tegnellin harkitsemattomat arvailut laumasuojasta ovat maksaneet sekä ihmishenkiä että rahaa. Parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut alusta alkaen tarjolla.

Esimerkiksi Etelä-Korean, Taiwanin, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja monen muun maan esimerkit osoittavat taudin olevan kukistettavissa. Tauti voi palata, jos virheitä tapahtuu, mutta se on mahdollista tukahduttaa uudestaan. Taudin tukahduttaneet maat ovat myös selvinneet pienemmällä haitalla kansantalouteen. Samaa johtopäätöstä tukevat myös mallinnustutkimukset.

Lähde: Our World in Data

Koronavirustaudin pysäyttäminen on mahdollista, kuten lukuisten maiden onnistumiset osoittavat. Pysäyttäminen on taloudellisesti ja inhimillisesti kestävin ratkaisu. Tätä vastoin sokea luottamus luonnollisen laumasuojan kehittymiseen ilman rokotetta on vaarallista ja vastuutonta. Emme tiedä, mikä on laumasuojan riittävä taso, jotta epidemian laantuisi. Emme myöskään osaa sanoa, onko suoja riittävä ja vaikka olisikin, milloin epidemia olisi esimerkiksi Suomessa ohi. Tutkimusaineisto eri maista ei tue luonnollisen laumasuojan olevan turvallisesti saavutettavissa ja immunologista suojaa koskeva tutkimus ei tarjoa riittävän tukevaa näyttöä pitkäaikaisesta suojasta tautia vastaan.

Suomen hallitus ja viranomaiset tekivät monien muiden tavoin virheen vähättelemällä koronavirustaudin aiheuttamaa uhkaa vielä, kun sen pysäyttäminen olisi ollut vielä alkuvuodesta suoraviivaista. Tästä huolimatta jopa nykytilanteessa koronavirustaudin poistaminen Suomen rajojen sisäpuolelta vähentää sairastuneiden, kuolleiden ja pitkäaikaisoireista kärsivien lukumäärää, minkä lisäksi taudin torjunta tukenee taloudellista toimeliaisuutta ja paluuta arkeen. Tällä hetkellä epidemia kiihtyy niin nopeasti, että tartuntaketjujen jäljittämiseen ei ole riittävästi paikallisia resursseja.

Koronavirustaudin poistaminen maailmasta ei ole Suomen tehtävä, mutta meillä ei ole enää aikaa tai varaa odottaa mahdollisen rokotteen saapumista. Taudin kitkeminen pois Suomesta on paras ja varmin vaihtoehto.

Koronaviruksen poistaminen antaa meille kallisarvoista aikaa valmistautua mahdollisiin uusiin aaltoihin ja kehittää hoitomuotoja ja rokotteita samalla, kun laajamittaisista, pitkittyvistä ja alati muuttuvista rajoituksista voidaan luopua keskittyen testaukseen, jäljittämiseen ja eristämiseen rajatoimien rinnalla.