Epidemian tukahduttaminen olisi ideologisesti johdonmukaista vasemmistolaista politiikkaa
Vasemmistolaisesta näkökulmasta koronaviruspandemian voisi kuvitella olevan tärkeä muistutus vuosikymmeniä jatkuneesta pyrkimyksestä kohti oikeudenmukaista, mahdollisuuksien tasa-arvon varmistavaa ja kestävää yhteiskuntaa. Koronapandemian aikana ne, joiden elämää viruksen nopea pysäyttäminen eniten parantaisi, on valitettavasti – vaan ei yllättäen – unohdettu. Ne, jotka ovat jo ennestään taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa, kärsivät koronapandemiasta eniten.
Vasemmistoliiton perusarvoja ovat tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys. Näiden arvojen johdonmukainen edistäminen koronapandemian aikana edellyttää pyrkimystä viruksen tukahduttamiseen.
Esimerkiksi tasa-arvo – kaiken vasemmistolaisen ajattelun ja toiminnan keskeinen lähtökohta – voi toteutua pandemia-aikana vain jos kaikilla kansalaisilla on samankaltaiset edellytykset suojautua virukselta. Viruksen kiertäessä yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat, kuten pitkäaikaissairaat ja vanhukset, ovat erityisen heikossa asemassa. Samoin matalapalkkaisten palvelualojen työntekijät eivät useinkaan voi keskiluokan tavoin jäädä etätöihin turvaan virukselta. Niin ikään alueellinen tasa-arvo ei nykyisellään toteudu, koska epidemia kohtelee eri maakuntia ja kaupunkeja hyvin eri tavoin. Tilannetta eivät helpota eri alueiden ja kaupunkien jatkuvasti muuttuvat koronalinjaukset esimerkiksi koulu-, kulttuuri- ja peruspalvelutoiminnan suhteen.
Toinen vasemmiston keskeinen periaate – yksilöiden elämän ja itsensä kehittämisen vapaus – voi niin ikään toteutua ainoastaan yhteiskunnassa, jossa epidemia on tukahdutettu. Hyvänä esimerkkinä itsensä kehittämisen vapaudesta on kulttuuri- ja tapahtuma-ala, jonka toimintaa on rajoitettu ankarasti viruksen kiertäessä yhteiskunnassa. Epidemian tukahduttaminen – seikka, jossa Suomi jo käytännössä onnistui kesällä – mahdollistaisi tapahtuma-alan paluun normaaliin: konsertit, teatterit ja ravintola- ja urheilutilaisuudet olisivat taas mahdollisia. Samoin paluu normaaliin koulu- ja opiskelijaelämään olisi tukahduttamisen myötä mahdollista. Juurisyy sille, miksi esimerkiksi kulttuuritoimijat kärsivät (esim. Vantaan Sanomien pääkirjoitus 12.12.), on epidemia, eivät sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset.
Esimerkiksi Vietnam ja Kambodža, jotka eivät ole millään mittapuulla yhtä vapaita ja vaurauita kuin Suomi, ovat onnistunut pysäyttämään viruksen suoraviivaisin ja lyhytaikaisin toimin. Länsimainen liberaalidemokratia Uusi-Seelanti on onnistunut tässä monen muun maan tavoin kiitos esimerkillisen poliittisen johtajuuden, selkeän viestinnän ja monialaisen viranomais- ja tutkijayhteistyön. Maat, jotka ovat suhtautuneet virustaudin leviämisen aiheuttamaan laajamittaiseen uhkaan vakavasti, ovat onnistuneet suojelemaan parhaiten niin kansalaisiaan kuin talouksiaan.
Kolmas vasemmiston keskeinen arvo – kestävä kehitys – voi niin ikään toteutua vain viruksesta vapaassa yhteiskunnassa. Yhteiskunnassa, jossa virus leviää, ohjataan jatkuvasti resursseja tulevilta sukupolvilta välittömän viruskriisin hoitamiseen ja sen kasvavaan jälkihoitoon. Mitä kauemmin tauti leviää, sitä vähemmän resursseja ja aikaa jää muiden ongelmien ratkaisemiseen. Tämä muodostaa merkittävän ja laajamittaisen taakan yhteiskunnalle ja sen menestykselle.
Neljäs vasemmiston keskeinen arvo – vähemmistöjen tasa-arvo – edellyttää epidemian tukahduttamista. Tutkimustulokset ja kokemukset sekä Suomesta että maailmalta, kuten Ruotsista ja Yhdysvalloista osoittavat, että viruksen levitessä yhteiskunnassa eri vähemmistöt ovat suuressa riskissä sairastua ja jopa kuolla koronavirustautiin, jäädä työttömäksi ja yhteiskunnan marginaaleihin.
Mitä vasemmistolaisista arvoista jää jäljelle, jos niiden mukaiseen toimintaan ei tosipaikan tullen ryhdytä? Vasemmistolaisten arvojen johdonmukainen toteuttaminen tässä ja nyt edellyttää koronaepidemian mahdollisimman nopeaa tukahduttamista.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Yhdysvalloissa työskentelevän teknologiajohtamisen apulaisprofessori Pauli Alinin kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.