Hallitus omaksui viime vuoden toukokuussa hybridistrategiaksi kutsutun lähestymistavan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Usein on puhuttu, että hybridistrategia olisi joukko keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta hybridistrategiassa ei ole selkeästi määriteltyjä tavoitteita. Ja tavoitteiden puuttuminen tekee hybridistrategian arvioinnista hyvin vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

Koronarokotteiden nopea kehittäminen on lääketieteellinen ihme, mutta rokotteet eivät toistaiseksi ole koronapandemian ratkaisukeino. Rokotteet tukevat pidemmällä aikavälillä muita puolutuslinjoja, mutta ovat riittämätön toimenpide tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja rajojen terveysturvallisuuden vahvistamiseksi nyt.

Koronapandemia kurittaa edelleen – pian yli vuosi sen alkamisen jälkeen – maailmaa, mutta vain harvat maat ovat kyenneet rohkeasti valitsemaan pienimmän riesan tien. Vaihtoehtoina on käytännössä “oppia elämään viruksen kanssa” tai “karkottaa virus ja elää normaalia elämää”. Suomessa on päädytty ensimmäiseen, vaikka toinen vaihtoehto on ollut koko ajan tarjolla.

Koronapandemian pysäyttäiseen menee vielä kauan aikaa, mutta Suomessa viranomaiset eivät ole vieläkään ryhtyneet pysäyttämisen edellytämiin toimiin. Iso-Britannian uusi SARS-CoV-2-kanta on aiheuttanut niin paljon huolta, että lukemattomat Euroopan maat ovat jo keskeyttäneet lentoliikenteen – Suomi mukaan luettuna.