Rokotteiden lumous murtuu

Koronarokotteiden nopea kehittäminen on osoitus ihmiskunnan rajattomasta kyvystä keksiä ratkaisuja äärimmäisiin haasteisiin. Nyt käytettäviä koronarokotteita tarvitaan kaksi annosta, ja jos rokotustahti on kiihtyvä, väestöimmuniteetti saavutettanee Suomessa vuoden loppuun mennessä (ceteris paribus).

Rokottaminen edellyttää kuitenkin pitkän toimitusketjun ennen kuin se päätyy käsivarteen. Emme vielä tiedä, kuinka merkittävästi rokote vähentää tartuttavuutta. Yksilö- ja yhteisötasolla ero on merkityksellinen varsinkin laajamittaisten rajoitustoimien osalta.

Valtaosa suomalaisista työikäisistä ei saa rokotetta ennen kesää, joten tarvitaan myös muita toimia rokotteiden rinnalla; varsinkin jos haluamme nauttia kesästä ennen riittävän rokotekattavuuden saavuttamista. Muuntovirusten aiheuttaman uhan vuoksi ennusteita normaalista turvallisesta arjesta on tässä vaiheessa syytä lähestyä varauksella.

Esimerkiksi Israelin nopeilla massarokotuksilla saavutetulla rokotekattavuudella näyttää olevan näkyvä vaikutus epidemiaan, mutta käyrät ovat kääntyneet laskuun suhteellisen hitaasti. Rokotteiden vaihteleva tehokkuus, ihmisten alhainen seroprevalenssi, toimitusketjujen haasteet ja uudet ärhäkämmät virusmuunnokset ovat erityinen haaste varsinkin niille maille, jotka eivät ole omaksuneet eliminointistrategiaa eli ajatusta siitä, SARS-CoV-2-taudinaiheuttaja pakotetaan perääntymään.

Rokotustahdin kiihdyttäminen on olennaista, sillä uusi koronavirus vaikuttaa yllättävänkin muuntautumiskykyiseltä. Viruksen laajamittainen kierto väestössä ja vähitellen rokotteiden kautta saavutettava väestöimmuniteetti aiheuttaa valintapainetta, jonka tuloksena syntyy väistämättä uusia muutatioita ja virusmuunnoksia. Uusien muunnosten synty on vain ajan kysymys varsinkin maissa, joissa virus kiertää suhteellisen vapaasti.

Emme vielä tiedä, miten uudet koronamuunnokset ovat syntyneet. Erilaisia hypoteeseja on tarjottu, mutta kaikki niistä johtavat samaan johtopäätökseen: viruksen jatkuva kierto yhteiskunnassa vaarantaa jo nyt tehdyt toimet ja pakottaa pahimmillaan käyttämään aiempaa tiukempia toimia virusmuunnosten torjumiseksi. Tiedämme jo nyt, että Uuden-Seelannin, Kiinan, Japanin, Vietnamin, Australian, Etelä-Korean tai Taiwanin muunnoksia ei ole, koska näissä maissa koronavirustautiin on suhtauduttu äärimmäisellä vakavuudella.

Nopea rokottaminen ei ole ole vaihtoehto, koska rokotteita ei ole rajattomasti tarjolla. Tällä hetkellä Suomen hybridistrategian mukaista testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallia on vahvistettava ennaltaehkäisyllä ja tiukennetuilla rajatoimilla. Rokotteet eivät tällä hetkellä korvaa muita torjuntatoimia, vaan ne ovat osa epidemian vastaista kokonaispuolustusta.

Koronapandemian hidastamisesta on maksettu kova hinta. Monet koronavirustautiin sairastuneista ovat kertoneet kuukausia kestäneistä jälkioireista ja koronapandemia kuormittaa yhteiskuntaamme vielä vuosien ajan sen päättymisen jälkeen. Maat, joissa virus on päästetty kiertämään laajasti, ovat humanitaarisen kriisin keskellä.

Rokotteet ovat tärkeitä epidemian pysäyttämiseksi, mutta ne eivät yksin takaa turvallista kesää. Nyt on olennaista pysäyttää taudin leviäminen ja suojella yhteiskuntaa, jotta tulevaa kesä muistettaisiin koronavapauden kesänä.

Turvallista kevättä kaikille lukijoilleni!