Koulujen koronatartunnat pitää torjua määrätietoisesti
Helsingin Uutisissa kerrottiin 25. maaliskuuta HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen koonneen tilastotietoja, jotka vahvistavat sen, että koronavirus on HUS-alueella levinnyt ärhäkästi lasten keskuudessa.
Myös Suomessa monet koronavirustautiin sairastuneista kärsivät pitkäkestoisesta tautimuodosta. Siitä voivat kärsiä jopa lievän koronavirustaudin sairastaneet lapset, nuoret ja aikuiset. Todennäköisesti Suomessakin monet kärsivät jopa tietämättään koronainfektion aiheuttamasta pitkäkestoisesta väsymyksestä, iho-oireista, vatsa-, lihas- ja rintakivuista, haju- ja makuaistin häiriöistä ja hengitysvaikeuksista. Pitkäkestoisen koronan oirekuvasto on laaja.
Olemme erityisen huolissamme tapauksista, joissa muutoin perusterveet lievän taudin sairastaneet kärsivät tällaisista oireista. Näillä tapauksilla voi olla kauaskantoisia ja laajamittaisia vaikutuksia sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta.
Uudenmaan epidemiatilanteen heikkeneminen on johtanut siihen, että suuri joukko lapsia ja nuoria on sairastunut. Ilman päättäväisiä toimia tilanne heikkenee ja epidemian hallinta vaikeutuu, kun esimerkiksi kontaktien jäljitykseen ei riitä resursseja. Tämä nähtiin Vantaalla, kun kaupunki turvautui Puolustusvoimien apuun kontaktien jäljityksessä.
Jatkuvan matala-asteisen epidemian aiheuttama epävarmuus ja pitkään jatkunut epidemian torjunta kuormittavat kaikkia. Ajatus lähiopetukseen palaamisesta heti epidemian hieman helpottaessa on kestämätön, kun samaan aikaan uhkana on ärhäköiden muuntovirusten leviäminen ja koulujen edestakainen avaaminen ja sulkeminen. Lapset, nuoret ja heidän kasvattajansa ja opettajansa altistuvat päivittäin koronavirukselle. Tämä on merkittävä riski epidemian hallinnan kannalta.
Viruksen kiertäessä nopea palaaminen lähiopetukseen vaikeuttaa epidemian hallintaa. Hiljattain The Lancet- tiedelehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa joukko tutkijoita huomautti brittimuunnoksen päässeen Englannissa leviämään viime vuoden loppupuolella muun maan sulkutilasta huolimatta koulujen välityksellä. Kirjoittajien mukaan lähiopetukseen palaaminen on yhdistettävä tehokkaisiin infektiontorjuntatoimiin, jotta koulujen edestakainen avaaminen ja sulkeminen vältettäisiin. Avainasemassa ovat rutiininomaiset torjuntatoimet: päivittäinen kontrolli ja siivous, pikatestaus, karanteenit, luokkakokojen rajaaminen, ihmisten keskinäisen sekoittumisen estäminen ja niin edelleen.
Epidemian pysäyttämiseksi on tukahdutettava tulipalot maan sisällä ja varmistettava, että rajojen yli ei enää tule uusia kipinöitä. Matala-asteisen epidemian oloissa kiusaus palata kohti normaalia päiväjärjestystä on suuri. Tulipaloja syttyy siellä, missä ihmiset kohtaavat ja viettävät pitkiä aikoja sisätiloissa. Viranomaisten on tehtävä tarvittava toimet, jotta aktiivisten epidemia-alueiden kouluista ei tule uusia palopesäkkeitä, ja ettei tauti pääse leviämään kouluista kotiin tai kodeista kouluihin.
Tarvitsemme määrätietoisia ja tehokkaita toimia koulujen suojelemiseksi koronavirukselta kokemuksiin ja viimeisimpään tutkimustietoon perustuen. Koulujen terveysturvallisuus on osa koko yhteiskunnan puolustuslinjastoa. Jos tavoitteena on lasten nopea palaaminen koulun penkille, paras keino on tukahduttaa epidemia ja avata koulujen ovet osana paluuta normaaliin arkeen.
Artikkeli on kirjoitettu yhdessä apuakoronaan.fi -vertaistukiryhmän perustajan Joni Savolaisen kanssa.
Lue muita kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.