Hallituksen hukkuva serkku
Kuuluisassa moraalifilosofisessa ajatuskokeessa kahdella päähenkilöllä on molemmilla serkku vettä täynnä olevassa kylpyammeessa.
Ensimmäinen päähenkilö – kutsutaan häntä Virtaseksi – painaa serkkunsa pään veden alle ja serkku hukkuu. Toinen päähenkilö – kutsutaan häntä Jokiseksi – suunnittelee serkkunsa hukuttamista hänkin, mutta suunnittelun aikana serkku kaatuu, lyö päänsä ja painuu veden alle. Jokinen ei tee mitään, vaikka voisi puuttua tilanteeseen, ja näin serkku hukkuu.
Ajatuskokeen kehittäjä, filosofi James Rachels halusi havainnollistaa vuonna 1975 esittämällään ajatuskokeella niin sanottua tekemisen ja tekemättä jättämisen problematiikkaa. Rachelsin mukaan tekemisen ja tekemättä jättämisen välillä ei ole välttämättä etiikan näkökulmasta mielekästä eroa jos molemmat vaihtoehdot ovat toimijan valittavissa ja niiden lopputulos on sama.
Koska ajatusleikin molempien serkkujen kohtalona on kuolla kylpyammeeseen päähenkilöiden valintojen seurauksena tilanteessa, jossa päähenkilöt olisivat voineet valita toisin, Rachelsin mukaan päähenkilöt ovat yhtä syyllisiä serkkujensa kuolemiin.
Ajatuskoe on lähes pahantahtoinen, kuten filosofiset ajatuskokeet usein ovat. Ne haastaavat moraali-intuitiomme.
Moraalisten outouksien lisäksi ajatuskokeisiin sisältyy usein toive siitä, ettemme oikeasti koskaan joutuisi ratkaisemaan tämäntyyppistä syyllisyyskysymystä. Suurin osa meistä ei onneksi joudukaan.
Suomen hallitus on kuitenkin hämmentävällä tavalla ajautunut hukkuvan serkun ongelman äärelle: jos sairautta ja kuolemaa aiheuttavan koronaepidemian tukahduttaminen on Suomessa mahdollista, onko moraalisesti oikein jättää epidemia tukahduttamatta? Rachelsin ajatuskokeen valossa ei ole, sillä tukahduttamatta jättäminen silloin, kun se olisi mahdollista vertautuu siihen, että hallitus aktiivisesti "toisi" epidemian Suomeen – tilanne, joka olisi selvästi eettisesti kestämätön.
Hukkuvan serkun ongelma on noussut esiin, kun julkisuudessa on esitetty näyttöä siitä, että epidemian tukahduttaminen olisi Suomessakin mahdollista. Esimerkiksi kesällä miltei vahingossa tukahtunut epidemia, syksyllä menestyksekkäästi toteutetut alueelliset tukahduttamistoimet sekä näyttö Aasian ja Oseanian maista antaa ymmärtää, että epidemian tukahduttaminen Suomessa olisi mahdollista hallituksen päätöksillä.
Kukaan ei halunnut tai toivonut koronapandemiaa. Mutta pandemia tuli, ja maailma muuttui. Osalle meistä muutos tarjoaa etuoikeuden istua nojatuolissa ja pohtia moraalifilosofisia ajatusleikkejä kuvitteellisista serkuista. Suomen hallituksella ei ole tätä etuoikeutta; sillä on tällä hetkellä edessään veden alle painuva serkku.
Kirjoitettu yhdessä teknologiajohtamisen apulaisprofessori Pauli Alinin kanssa.
Lue muita julkaistuja kirjoituksiani. Tutustu myös Brandin kirjastoon kokoamiini koronavirusta koskeviin teksteihin.